Qitornavissiartaarneq

Qitornavissiartaariaatsit assigiinngitsut

Qitornavissiartaariaatsit assigiinngitsut pingasuupput: Meerassamik qitornavissiartaarneq, ilaqutarisamik qitornavissiartaarneq aamma allat meeraannik qitornavissiartaarneq.

Qitornavissiartaariaatsip sorliup pineqarnerata qinnuteqarnissarli sioqqullugu suussusilerneqarnissaa pingaartuuvoq, tassami meerassamik qitornavissiartaarniarluni, ilaqutarisamik qitornavissiartaarniarluni aamma allat meeraannik qitornavissiartaarniarluni qinnuteqarnermi immersugassat assigiinngitsut atorneqartussaammata, qinnuteqarnermilu immersugassat taakku uppernarsaatinik assigiinngitsunik ilaqartillugit nassiunnneqartussaammata.

Qinnuteqartut Kalaallit Nunaanni najugaqarpata qitornavissiartaarniarluni qinnuteqaat Naalagaaffiup Kalaallit Nunaanni Sinniisaanit aallaavittut suliarineqartussaavoq, qitornavissiartaarniarlunilu qinnuteqaat tassunga tunniunneqartussaalluni.

Qitornavissiartaarniarluni qinnuteqaat Kalaallit Nunaanni Nuup avataani najukkami politiitnut aamma tunniunneqarsinnaavoq, taakkulu immersugassanik il.il. pisariaqartunik peqartarput.

Meerassamik qitornavissiartaarneq

Meerassamik qitornavissiartaarnermi pineqarpoq qinnuteqartup katissimallugu aapparmi (nalunaarsorneqarsimasumilluunniit inooqammi) meeraanik meeravissiaanilluunniit qitornavissiartaarnera.

Meerassamik qitornavissiartaarnermi siusinnerusukkut katissimallugu aapparisap meeraanik meeravissiaanilluunniit aammattaaq pineqarsinnaavoq. Appariinnerli avinnikkut atorunnaarsitsinikkulluunniit atorunnaarsinneqarsimappat meerassamik aatsaat qitornavissiartaartoqarsinnaavoq qitornavissiartaariniarneqartoq nammineersinnaassuseqalersimappat.

Inuup katissimanngisaminik inooqateqartup inooqqammi meeraa qitornavissiartaarisinnaanngilaa.

Meerassamik qitornavissiartaarnerit ilisarnaatigaat meeqqap qitornavissiartaarineqarnermi kingornatigut qitornavissiartaartumit angajoqqaamillu qitornavissiartaartumut katissimasumit katissimareersimasumilluunniit ataatsimoorullugu meerarisatut isigineqalertarnera.

Meerassamik qitornavissiartaarniarluni qinnuteqaat immersugassaq una atorlugu tunniunneqassaaq. Qinnuteqaat uppernarsaatinik makkuninnga ilaqartinneqassaaq:

· qinnuteqartup inunngornermut/kuisinnermullu uppernarsaatitut allagartaa aamma inunngornermut atertaanermullu uppernarsaatitut allagartaa,

· qinnuteqartup atini allanngortissimappagit aqqit allanngortinnerinut uppernarsaatitut allagartaq,

· qinnuteqartup katinnermut uppernarsaatitut allagartaa,

· meeqqap inunngornermut kuisinnermullu uppernarsaatitut allagartaa aamma atertaarnermut uppernarsaatitut allagartaa,

· aqqit allanngortinneqarsimappata aqqit allanngortinnerinut uppernarsaatitut allagartaq,

· meeqqamut angajoqqaatut oqartussaassutsimik tigummiaqartuunermut uppernarsaat,

· meeqqamut akilersuisussanngortitsisoqarsimappat akilersuisussanngortitsinermut uppernarsaat,

· meeqqap sumi najugaqarnissamut akuerineqarneranut uppernarsaat, tamanna piumasaqaataappat,

· meeraq qitornavissiartaarineqassasoq siusinnerusukkut akuersissuteqartoqarsimappat akuersissuteqartoqarsimaneranut uppernarsaat.

Uppernarsaatit nunanit allaneersut allaqqaarneqarneri assilineriluunniit uppernarsarneqarsimasut ilanngullugit nassiunneqassapput, akuerisaasumillu nutserneqarsimasumik ilaqartinneqassallutik, uppernarsaatit norskisut, svenskisut, finskisut, islandimiutit tuluttut tyskisulluunniit allanneqarrsimanngippata. Inunngornermut uppernarsaatit nunanit allaneersut tamarmik uppernarsaatinik ilaqutariinneq pillugu inatsiseqartitsinermut tunngasunik inatsisinik unioqqutitsisuujunnaarsitsisarneq naapertorlugu inatsisinik unioqqutitsisuujunnaarsinneqarsimanissaat tamatuma saniatigut piumasaqaataavoq.

Uppernarsaatit qulaani taaneqartut suliami pigineqarnissaat qinnuteqartup akisussaaffigaa.

Meerassamik qitornavissiartaarniarnermik suliaq imatut ingerlagajuttarpoq:

Naalagaaffiup Kalaallit Nunaani Sinniisaata qinnuteqaat tiguppagu qinnuteqartoq meeravissiartaarneq pillugu oqaloqatigineqarnissaminut aggeqquneqassaaq. Qinnuteqartoq Kalaallit Nunaanni Nuup avataani najugaqarpat taanna qitornavissiartaarneq pillugu oqaloqatigineqarnissaminut politiinit aggeqquneqassaaq.

Naalagaaffiup Kalaallit Nunaanni Sinniisaata angajoqqaatut oqartussaassusermik tigummiaqartoq (-tut) oqaloqatigineqarnissaanut tamatuma kingornatigut aggeqqussavaa (-vai), angajoqqaatullu oqartussaasusermik tigummiaqartoq (-tut) qitornavissiartaarnerup akuersinerullu inatsiseqartitsinikkut sunniutai pillugit ilitsersorneqassalluni (-llutik), tassanilu qitornavissiartaarnissamut akuersissut pissarsiariniarneqassalluni. Akuersineq allaganngorlugu tunniunneqassaaq, Naalagaaffiup Sinniisaanut, oqartussaasumut suliffeqarfimmulluunniit allamut social- og integrationsministerimit taamaaliornissamut akuerisaasumut nammineq ornigulluni. (Pineqartoq Nuup avataani najugaqarpat Naalagaaffiup Kalaallit Nunaanni Sinniisaata najukkami politiit qinnuigisinnaavai pineqartoq nammineq najuuttussatut aaqqullugu, akuersissutip tunniunneqarnissaa siunertaralugu. Pineqartoq Danmarkimi Savalimmiuniluunniit najugaqarpat najugaqarallarpalluunniit Naalagaaffiup Kalaallit Nunaanni Sinniisaata nalagaaffimmi ingerlatsivik Naalagaafiulluunniit Savalimmiuni Sinniisa qinnuigisinnaavaa pineqartoq nammineq najuuttussatut aaqqullugu, akuersissutip tunniunneqarnissaa siunertaralugu. Pineqartoq nunami allami najugaqarpat sivisunerusumilluunniit najugaqarallarpat Naalagaaffiup Kalaallit Nunaanni Sinniisaata Danmarkip nunami pineqartumi sinnissaa qinnuigisinnaavaa pineqartoq nammineq najuuttussatut aaqqullugu, akuersissutip tunniunneqarnissaa siunertaralugu.)

Angajoqqaat akuersissuteqarnissaat piumasaqataanngippat qitornavissiartaarneq pillugu oqaaseqaateqartitsisoqassaaq. Oqaaseqaatip oqartussaasumut nammineq ornigulluni tunniunneqarnissaa aallaavittut pisariaqanngilaq. Ataatassarsiuussineq inaarlugu suliarineqarsimanngippat angajoqqaarlu akuersisinnissaa piumasaqaataanngitsoq tamatuma kingunerisaanik kinaassusersineqarsinnaanngippat aamma/imaluunniit sumiissusersineqarsinnaanngippat piffissaq suliamik suliarinninnermut atorneqartoq sivisunerulersinnaavoq.

Meeraq qitornavissiartaariniarneqartoq 12-inik ukioqalereersimappat akuersissut meeraq pineqartoq akuersiseqqaarnagu nalunaarutigineqartariaqanngilaq, akuersinerup pissarsiariniarneqarnera meeqqamik ajoqusiissasoq naliliisoqarpat. Akuersineq Naalagaaffiup Sinniisaanut, oqartussaasumut suliffeqarfimmulluunniit allamut social- og integrationsministerimit taamaaliornissamut akuerisaasumut nammineq ornigulluni tunniunneqassaaq. Meeqqap akuersinnginnerani meeraq qitornavissiartaarneq pillugu oqaloqatigineqassaaq, meerarlu qitornavissiartaarnerup sunniutaanik paasitinneqassalluni. Meeraq 12-it inorlugit ukioqarpat meeqqap qitornavissiartaarniarneq pillugu isumaa pillugu paasissutissat pigineqassapput, meeqqap inerisimassusiata suliamilu pissutsit tamanna ajornartinngippassuk.

Qinnuteqartoq meeqqamik qitornavissiartaarnissaminut akuerineqarsinnaanersoq Naalagaaffiup Kalaallit Nunaanni Sinniissaa tamatuma kingornatigut aalajangiissaaq.

Meerassamik qitornavissiartaassagaanni piumasaqaatit

Qitornavissiartaartoqassappat tamatuma meeqqamut qitornavissiartaariniarneqartumut iluaqusiisuunissaa tunngaviusumik piumasaqaataavoq.

Tamatuma saniatigut ilaatigut piumasaqaatit makku atuupput:

Inuit 25-nik ukioqalereersimasut kisimik qitornavissiartaarnissamut akuerineqarsinnaapput. Pissutsit immikkut ittut tamanna ajornartinngippassuk inuk 18-inik ukiulik meeravissiartaarnissamut akuerineqarsinnaavoq.

Qinnuteqartup qinnuteqarnermi nalaani katissimallugu aappani sivikinnerpaamik ukiuni 21⁄2-ini inooqatigereersimassagaa aallaavittut piumasaqaataavoq.

Qitornavissiartaartup meeqqallu ukiuisa ukiunik ikinnerpaamik 14-inik nikinganissaat aallaavittut piumasaqaataavoq.

Meerassaq 18-it inorlugit ukioqarpat qinnuteqartup meeqqamik ukiuni 21⁄2-ini najugaqateqarsimanissaa aallaavittut piumasaqaataavoq.

Meerassaq 18-it inorlugit ukioqaruni 18-inik ukioqalinnginnermini qinnuteqartumi ukiuni pingasuni najugaqarnissaminut aamma periarfissaqarsimassaaq.

Meerassaq 18-it sinnerlugit ukioqarpat qinnuteqartup meerassamik meeqqap 18-inik ukioqalernera sioqqullugu ukiuni pingasuni najugaqateqarsimanissaa piumasaqaataavoq.

Meeraq 18-it inorlugit ukiulik qitornavissiartaarineqassappat angajaqqaat akuersisimanissaat piumasaqaataavoq. Angajoqqaat arlaat angajoqqaatut oqartussaassuseqartitaanngippat, tammarsimappat imaluunniit niaqulaarnini, eqqarsartaatsikkut amigartuunini taakkuluunniit assigisaat pissutigalugit isumatusaartumik iliuuseqarsinnaanngippat angajoqqaat aappaannaannit akuersissut kisimi piumasaqaataavoq. Angajoqaat akuersisussaanngippata taakku aalajangiisoqannginnerani oqaaseqaateqartinneqassapput, taamaaliorneq meeqqamut ajoqutaassanngitsoq imaluunniit suliaq taamaaliornikkut pisariaqanngitsumik kinguarsarneqassanngitsoq naliliisoqarpat.

Ilaqutarisamik meeravissiartaarneq

Ilaqutarisamik qitornavissiartaarnerup ilisarnaatigaa qinnuteqartup meeqqallu qitornavissiartaariniarneqartup ilaqutariinnikkut imminnut attuumassuteqarnerat. Meeraq qinnuteqartup ernutarissavaa, qatanngutigalugu illooraraluguluunniit.

Tamatuma saniatigut ilaqutarisamik qitornavissiartaarnertut qitornavissiartaartoqarsinnaavoq – qinnuteqartup meeqqallu ilaqutariinnikkut imminnut attuumassuteqarnerannut taarsiullugu – qinnuteqartoq meerarlu imaluunniit qinnuteqartoq meeqqallu angajoqqaavi allatut imminnut attuumassuteqarsimappata (pissutsit ilaqutariinnermut assingusut imaluunniit meerarsiamik qitornavissiartaarneq).

Qinnuteqartup meeqqamut attuumassuteqartuunissaa piumasaqaataavoq. Taamaalilluni attuumasuteqarnermi tassani piffissami sivisunerusumi, ukiuni pingasuugajuttuni, qanimut attaveqatigiinneq pilersinneqarsimassaaq.

Ilaqutarisamik qitornavissiartaarniarluni qinnuteqaat immersugassaq una atorlugu tunniunneqassaaq. Qinnuteqaat uppernarsaatinik makkuninnga ilaqartinneqassaaq:

Makku allaqqaarneqarneri kiisalu qallunaatuumut tuluttuumulluunniit akuerisaasumik nutserneqarneri qinnuteqaammut ilanngunneqassapput:

· qinnuteqartup inunngornermut kuisinnermullu uppernarsaatitut allagartaa/inun-ngornermut atertaarnermullu uppernarsaatitut allagartaa,

· qinnuteqartup katissimanemut uppernarsaatitut allagartaa,

· meeqqap aangajoqqaaviisa inunngornermut kuisinnermullu uppernarsaatitut allagartaat/ inunngornermut atertaarnermullu uppernarsaatitut allagartaat,

· meeqqamut angajoqqaatut oqartussaassuseqarnermut uppernarsaat,

· meeqqamut akilersuisussanngortitsisoqarsimappat kilersuisussanngortitsinermut uppernarsaat,

· meeqqap sumi najugaqarnissamut akuerineqarneranut uppernarsaat, tamanna piumasaqaataappat

· qinnuteqartup atini allanngortissimappagit aqqit allanngortinnerinut uppernarsaatitut allagartaq.

Uku assilineri ilanngullugit nassiunneqassapput:

· pas,

· sulinissamut najugaqarnissamullu akuersissut,

· qinnuteqartup ukiuni kingullerni marlunni isertitaasa ukiukkaartumik naatsorsorneqarneri, aamma

· paarsaqarnissamut akuersissuteqartoqarsimappat paarsaqarnissamut akuersissut.

Uppernarsaatit nunanit allaneersut allaqqaarneqarneri assilineqarneriluunniit akuerisaasut ilanngullugit nassiunneqassapput, taakkulu akuerisaasumik nutserneqarnerinik ilaqartinneqassallutik, uppernarsaatit taakku norskisut, svenskisut, finskisut, islandimiutit, tuluttut tyskisulluunniit allataanngippata. Inunngornermut uppernarsaatit nunanit allaneersut tamarmik uppernarsaatinik ilaqutariinneq pillugu inatsiseqartitsinermut tunngasunik inatsisinik unioqqutitsisuujunnaarsitsisarneq naapertorlugu inatsisinmik unioqqutitsisuujunnaarsinneqarsimanissaat tamatuma saniatigut piumasaqaataavoq.

Uppernarsaatit qulaani taaneqartut suliami pigineqarnissaat qinnuteqartup akisussaaffigaa.

Ilaqutarisamik qitornavissiartaarniarnermik suliaq imatut ingerlagajuttarpoq:

Naalagaaffiup Kalaallit Nunaanni Sinniisaata qinnuteqaat tiguppagu qinnuteqartoq qitornavissiartaarneq pillugu oqaloqatigineqarnissaminut aggeqquneqassaaq. Qinnuteqartoq Kalaallit Nunaanni Nuup avataani najugaqaruni qitornavissiartaarneq pillugu oqaloqatigineqarnissaminut politiinit aggeqquneqassaaq.

Qinnuteqartup pinerluuteqarsimanera pillugu nalunaarsuiffik Naalagaaffiup Kalaallit Nunaanni Sinniisaata pissarsiariniassavaa, meerarlu 18-it inorlugit ukioqarpat kommunalbestyrelsip § 12 tunngavigalugu oqaaseqaataanik taaneqartartoq, tassa imaappoq qinnuteqartoq paarsaqarnissamut akuersissuteqartarneq pillugu malittarisassat tunngavigalugit meeqqamik paarsaqarnissamut piumasaqaatinik eqqortitsinersoq pillugu oqaaseqaat, pissarsiariniarneqassaaq.

Misissuinerit suut oqaaseqaammut tunngaviusimanersut pissutsinillu immikkut ittunik qitornavissiartaarnerup meeqqamut iluaqutaanissaanik nalornissutiginnilersitsisunik piusoqarsimanersoq kommunalbestyrelsip tamatumunnga atatillugu paasissutissiissutigissavaa. Kommunip paasissutissat kommunalbestyrelsimit pigineqartut Naalagaaffiup Kalaallit Nunaanni Sinniisaanut ilanngullugit nassiutissavai.

Peqqissuseq pillugu paasissutissanik qitornavissiartaarniarluni qinnuteqaat eqqarsarnartortaqarnersoq nalornilersitsisinnaasunik peqarpat suliaq Naalagaaffiup Kalaallit Nunaanni Sinniisaata Meeravissiartaartarneq pillugu Aalajangiisartunut (Adoptionsnævnet) saqqummiussinnaavaa.

Naalagaaffiup Kalaallit Nunaanni Sinniisaata angajoqqaatut oqartussaassusermik tigummiaqartoq (-tut) oqaloqatigineqarnissaanut tamatuma kingornatigut aggeqqussavaa (-vai), angajoqqaatullu oqartussaasusermik tigummiaqartoq (-tut) qitornavissiartaarnerup akuersinerullu inatsiseqartitsinikkut sunniutai pillugit ilitsersorneqassalluni (-llutik), tassanilu meeravissiartaarnissamut akuersissut pissarsiariniarneqassalluni. Akuersineq allaganngorlugu tunniunneqassaaq, Naalagaaffiup Sinniisaanut, oqartussaasumut suliffeqarfimmulluunniit allamut social- og integrationsministerimit taamaaliornissamut akuerisaasumut nammineq ornigulluni. (Pineqartoq Nuup avataani najugaqarpat Naalagaaffiup Kalaallit Nunaanni Sinniisaata najukkami politiit qinnuigisinnaavai pineqartoq nammineq najuuttussatut aaqqullugu, akuersissutip tunniunneqarnissaa siunertaralugu. Pineqartoq Danmarkimi Savalimmiuniluunniit najugaqarpat najugaqarallarpalluunniit Naalagaaffiup Kalaallit Nunaanni Sinniisaata nalagaaffimmi ingerlatsivik Naalagaafiulluunniit Savalimmiuni Sinniisaa qinnuigisinnaavaa pineqartoq nammineq najuuttussatut aaqqullugu, akuersissutip tunniunneqarnissaa siunertaralugu. Pineqartoq nunami allami najugaqarpat sivisunerusumilluunniit najugaqarallarpat Naalagaaffiup Kalaallit Nunaanni Sinniisaata Danmarkip nunami pineqartumi sinnissaa qinnuigisinnaavaa pineqartoq nammineq najuuttussatut aaqqullugu, akuersissutip tunniunneqarnissaa siunertaralugu.)

Angajoqqaat akuersissuteqarnissaat piumasaqataanngippat qitornavissiartaarneq pillugu oqaaseqaateqartitsisoqassaaq. Oqaaseqaatip oqartussaasumut nammineq ornigulluni tunniunneqarnissaa aallaavittut pisariaqanngilaq. Ataatassarsiuussineq inaarlugu suliarineqarsimanngippat angajoqqaarlu akuersisinnissaa piumasaqaataanngitsoq tamatuma kingunerisaanik kinaassusersineqarsinnaanngippat aamma/imaluunniit sumiissusersineqarsinnaanngippat piffissaq suliamik suliarinninnermut atorneqartoq sivisunerulersinnaavoq.

Meeraq qitornavissiartaariniarneqartoq 12-inik ukioqalereersimappat akuersissut meeraq pineqartoq akuersiseqqaarnagu nalunaarutigineqartariaqanngilaq, akuersinerup pissarsiariniarneqarnera meeqqamik ajoqusiissasoq naliliisoqarpat. Akuersineq Naalagaaffiup Sinniisaanut, oqartussaasumut suliffeqarfimmulluunniit allamut social- og integrationsministerimit taamaaliornissamut akuerisaasumut nammineq ornigulluni tunniunneqassaaq. Meeqqap akuersinnginnerani meeraq qitornavissiartaarneq pillugu oqaloqatigineqassaaq, meerarlu qitornavissiartaarnerup sunniutaanik paasitinneqassalluni. Meeraq 12-it inorlugit ukioqarpat meeqqap qitornavissiartaarniarneq pillugu isumaa pillugu paasissutissat pigineqassapput, meeqqap inerisimassusiata suliamilu pissutsit tamanna ajornartinngippassuk.

Qinnuteqartoq meeqqamik qitornavissiartaarnissaminut akuerineqarsinnanersoq Naalagaaffiup Kalaallit Nunaanni Sinniissaa tamatuma kingornatigut aalajangiissaaq. Qinnuteqartup pinerluuteqarsimanera pillugu nalunaarsuiffik Naalagaaffiup Kalaallit Nunaata Sinniisaata aalajangiisoqanngitsiarnerani pissarsiariniaqqissavaa.

Ilaqutarisamik meeravissiartaarnissamut piumasaqaatit

Qitornavissiartaartoqassappat tamatuma meeqqamut qitornavissiartaariniarneqartumut iluaqusiisuunissaa tunngaviusumik piumasaqaataavoq.

Tamatuma saniatigut ilaatigut piumasaqaatit makku atuupput:

Qinnuteqartup meeqqallu imaluunniit qinnuteqartup katissimallugu aappaataa meeqqallu ilaqutariinnerat pillugu uppernarsaat saqqummiunneqassaaq, soorlu ilaqutaasut pineqartut inunngorsimanermut uppernarsaataannik saqqummiussinikkut.

Qinnuteqartoq katissimaguni katissimallugu aappani peqatigalugu meeravissiartaassapput, inuilli marluk ataatsimoorlutik qitornavissiartaarumagunik katissimasuusariaqarput.

Inuit 25-nik ukioqalereersimasut kisimik qitornavissiartaarnissamut akuerineqarsinnaapput. Pissutsit immikkut ittut tamanna ajornartinngippassuk inuk 18-inik ukiulik qitornavissiartaarnissamut akuerineqarsinnaavoq.

Qinnuteqartup qinnuteqarnermi nalaani katissimallugu aappani sivikinnerpaamik ukiuni 21⁄2-ini inooqatigereersimassagaa aallaavittut piumasaqaataavoq.

Meeraq 18-inik ukioqalinnginnermini qinnuteqartumik taannalu katissimallugu aappaqarpat aapparisaanik ukiuni pingasuni najugaqatigeereersimassavai. Meeraq qinnuteqarnerup nalaani 18-inik ukioqalereersimappat meeraq 18-inik ukioqalinnginnermini qinnuteqartorlu ukiut pingasut missaanni aallaavittut najugaqatigeereersimassapput.

Qinnuteqartoq taannalu katissimallugu aappaqarpat aappaalu meeqqamit ikinnerpaamik ukiunik 14-inik angajulliussapput.

Allap meeraanik meeravissiartaarneq

Allap meeraanik qitornavissiartaarnermi pineqartoq tassaavoq qinnuteqartup meeqqamik 18-it inorlugit ukiulimmik qitornavissiartaarnera, qitornavissiartaarnermilu qinnuteqartup qitornavissiartaarsinnaasutut akuerineqarsimanissaa piumasaqaataalluni.

Pineqartoq tassaasinnaavoq meeqqamik qinnuteqartup ilisarisimariinngisaanik qitornavissiartaarneq, taamatuttaarlu qinnuteqartup meeraq angajoqqaavilu ilisarisimasarisinnaallugit, attaveqatigiinneralli ilaqutarisamik qitornavissiartaarnissamut piumasaqaatinik eqqortitsisuunani (soorlu meerarsiamik qitornavissiartaarneq, tassanilu meeqqamik paarsaqarneq aallavittut ukiunit pingasunit sivikinnerusimassalluni.)

Meeraq qinnuteqartup ilisarisimariinngisaa qitornavissiartaarineqassasoq qinnutigineqarpat qinnuteqartut meeqqamik pissarsiuunneqassapput. Meeqqamik nunami allamiumik pissarsiniarneq suliniaqatigiiffiit pissarsiniartarfiusut aqqutigalugit aallaavittut pissaaq. Qitornavissiartaarniarlutik akuerisaasut meeqqamik Kalaallit Nunanni qitornavissiassanngortinneqartumik pissarsissunneqarnerat Ilaqutariinnermut, Kultureqarnermut, Ilageeqarnermut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisoqarfik aqqutigalugu pissaaq, Naalagaaffiup Sinniisaa akuersisoqarnissaanik aalajangeereerpat.

Allap meeraanik qitornavissiartaarnissaq qinnutigineqarpat tamatuma manna nassataraa, tassalu suliaq akuersissuteqarnermut tunngasoq aatsaat aallartinneqassasoq, tassanilu naliliisoqarluni qinnuteqartut qitornavissiartaartussasut akuerineqarsinnaanersut. Suliaq akuersissuteqarnermut tunngasoq naammassillugu suliarineqareerpat suliaq qitornavissiartaarniarnermut tunngasoq nalinginnaasoq aallartinneqassaaq, qitornavissiartaarniarnermullu piumasaqaatit sinneri eqqortinneqarsimanersut tassani isummertoqassalluni.

Qitornavissiartaarsinnaasutut akuerineqarneq

Allap meeraanik qitornavissiartaarnissaq akuerineqassappat qinnuteqartup qitornavissiartaarsinnaasutut akuerineqarsimanissaa akuersissutillu atorunnaarsinneqarsimannginnissaa piumasaqataapput. Naalagaaffiup Kalaallit Nunaanni Sinniisaa tassaavoq qitornavissiartaarniartunik akuersissutiginnittartoq.

Meeqqamik aalajangersimasumik qitornavissiartaartoqarnissaa akuersissutigineqarsinnaavoq (aalajangersimasumut akuersissut) imaluunniit Danmarkimi nunamiluunniit allami qitornavissiartaarniarfik imaluunniit sulianiaqatigiiffik meeqqap aalajangersimasuunngitsup qitornavissiartaarineqarnissaa siunnersuutigisinnaallugu (aalajangersimasuunngitsumut akuersissut).

Qitornavissiartaarsinnaasutut akuerineqarneq piffissamit akuersiffiusumit ukiuni pingasuni atuuttarpoq. Qinnuteqartoq ukiut pingasut iluanni meeqqamik innersuunneqarsimanngippat akuersissutip atuuffia Naalagaaffiup Sinniisaata ukiunik marlunnik sivitsorsinnaavaa. Akuersissutip atuuffia tamatuma kingornatigut sivitsoqqinneqarsinnaanngilaq. Naalagaaffiup Kalaallit Nunaanni Sinniisaa Kalaallit Nunaanni Qitornavissiartaartarneq pillugu Siunnersuisoqatigiit oqaaseqaateqarnerat tunngavigalugu aalajangiisinnaavoq qitornavissiartaarsinnaasutut akuerineqarneq atorunnaartoq, qitornavissiartaarsinnaasutut akuerineqassagaanni piumasaqaatit eqqortinneqarunnaarsimappata imaluunniit qinnuteqartoq qitornavissiartaarsinnaanermut naleqqutinngitsutut isigineqalerpat. Qinnuteqartup pissutsit atukkami suliamut attuumassuteqartumik allannguuteqarnerat Naalagaaffiup Kalaallit Nunaanni Sinniisaanut nalunaarutigissallugu pisussaaffigaa.

Qitornavissiartaarsinnaasutut akuersissummik qinnuteqaat immersugassaq una atorlugu tunniunneqassaaq. Uppernarsaatit makku qinnuteqaammut ilanngullugit nassiunneqassapput:

· inunngornermut kuisinnermullu uppernarsaatitut allagartat/inunngornermut atertaarnermullu uppernarsaatitut allagartat

· qinnuteqartoq katissimappat katissimanermut uppernarsaatitut allagartaq

· akileraartarnermut uppernarsaat akiitsoqarnermullu tunngasut pillugit uppernarsaat

· peqqissuseq pillugu uppernarsaatitut oqaaseqaat

· peqqissutsimut tunngasut pillugit uppernarsaat.

Qinnuteqaat aningaasaatit naatsorsorneqarnerannik aamma missingersuutinik immersugassamik ilaqartinneqartariaqarpoq. Taamaattut suliarinissaannut immersugassat linkitigut nassaarineqarsinnaapput.Peqqissuseq pillugu uppernarsaatitut oqaaseqaat (linki maliguk) qinnuteqartumit namminermit immersorneqassaaq. Peqqissutsimut tunngasut pillugit uppernarsaat nakorsamit suliarineqassaaq. Peqqissutsimut tungasut pillugit uppernarsaat qinnuteqaatip tunniunneqarnerani qaammatit pingasut sinnernagit pisoqaassuseqassaaq.

Uppernarsaatit taakkua tamarmik qinnuteqaatip tunniunneqarnerani pigineqarnissaat qinnuteqartup akisussaaffigaa.

Akuerineqassagaanni piumasaqaatit

Qinnuteqartoq katissimasoq meeravissiartaarsinnaasutut aallaavittut taamaallaat akuerineqarsinnaavoq katissimallugu aappaa qitornavissiartaarsinnaasutut tamatumunnga peqatigitillugu akuerineqarsimappat.

Qitornavissiartaarsinnaasutut akuerineqassagaanni qinnuteqartup ukiuisa qinnuteqarnerup nalaani meeqqap ukiui ukiunik 40-nik sinnersimassanngikkai piumasaqaataavoq. Ukioqqortussutsimulli piumasaqaat taanna saneqqunneqarsinnaavoq, pissutsit immikkut ittut atuuppata.

Qitornavissiartaarsinnaasutut akuerineqassagaanni qinnuteqqartup timikkut tarnikkullu peqqissusiata qitornavissiartaarnerup meeqqamut pitsaanerpaamik ingerlasinnaaneranut periarfissat ajornerulersissanngikkai piumasaqaataavoq.

Qinnuteqartoq meeqqamik perorsaanermut sinaakkutaasinnaasumik ineqassaaq.

Qinnuteqartoq aningaasaqarnikkut illersorneqarsinnaasunik atugaqassaaq.

Qinnuteqartoq pissutsit qinnuteqartup qitornavissiartaarsinnaasutut piukkunnaataanik nalornissutiginnilersitsisut pissutigalugit pillarneqarsimasuussanngilaq/pineqaatissinneqarsimasuussanngilaq.

Katissimallutik aappaarit qitornavissiartaarsinnaasutut aatsaat akuerineqarsinnaapput qinnuteqaatip tuniunneqarnerata nalaani sivikinnerpaamik ukiuni 21⁄2-ini inooqatigiissimagunik, pissutsillu immikkut ittut atuutinngippata.

Qinnuteqartoq kisimiilluni imaluunniit katissimasaminik aappaqaruni katissimallugu aappani peqatigalugu qitornavissiaminik perortitsisinnaasutut aamma isigineqassaaq.

Naalagaaffiup Kalaallit Nunaanni Sinniissaa tassaavoq qinnuteqartoq qitornavissiartaarsinnaasutut akuerineqarsinnaaneranik aalajangiisartoq. Suliaq naammattumik paasissutissartarlersorneqarsimappat, tassa imaappoq uppernarsaatit qinnuteqaammut ilanngullugit nassiunneqartussat tamarmik Naalagaaffiup Sinniisaanit tiguneqarpata, paasissutissat allat (ass. qinnuteqartup kommunianit) pissarsiarineqarpata qinnuteqartorlu oqaloqatigineqareerpat Naalagaaffiup Kalaallit Nunaanni Sinniisaata Kalaallit Nunaanni Qitornavissiartaartarneq Siunnersuisoqatigiit oqaaseqaateqartissavai, qinnuteqartoq qitornavissiartaarsinnaasutut akuerineqarsinnaanersoq Naalagaaffiup Sinniisaata aalajangiinerani atugassamik.

Naalagaaffiup Kalaallit Nunaanni Sinniisaa qitornavissiartaarsinnaanermik akuersissuteqarneq pillugu aalajangiinermini Kalaallit Nunaanni Qitornavissiartaartarneq pillugu Siunnersuisoqatigiit oqaaseqataannit qilersugaanngilaq.

Qinnuteqartut aalajangersimasumut akuersissutaatillit meeqqamik Kalaallit Nunaanni inunngorsimasumik qitornavissiartaarniarlutik qinnuteqarsimasut eqqarsaatigalugit taakku akuerineqarpata Naalagaaffiup Kalaallit Nunaanni Sinniisaa suliamik qitornavissiartaarnermut tunngasumik nammineq suliniuteqarnermigut aallartitsissaaq. Suliap qitornavissiartaarniarnermut tunngasup ingerlanerani suliami iliuuserineqartut annertunerpaat tassaapput meeqqap angajoqqaavisa akuersissutaannik aamma/imaluunniit oqaaseqaataannik pissarsiniarneq, suliami pissutsit qanoq ittuunerat apeqqutaatillugu meeqqap akuersineranik pissarsiniarneq imaluunniit meeqqap qitornavissiartaarniarnermut qanoq isumaqarneranik paasiniaaneq kiisalu Naalagaaffiup Sinniisaata akuersissuteqarnialivinngitsiarnerani pinerluuteqarsimaneq pillugu nalunaarsuiffimmik pissarsiniarneq.

Qinnuteqartut meeqqamut aalajangersimasuunngitsumut akuersissutaatillit meeqqamik Kalaallit Nunaanni inunngorsimasumik qitornavissiartaarnissamik kissaateqarlutik oqarsimasut eqqarsaatigalugit Naalagaaffiup Sinniisaata suliami allagaatit Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussanut nassiutissavai. Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat meeqqamik qitornavissianngortinneqartumik naleqquttumik nassaarpata suliaq qitornavissiartaarniarnermut tunngasoq Naalagaaffiup Sinniisaata aallartissavaa, qinnuteqartut tamanna qinnutigippassuk.

Qinnuteqartut meeqqamut aalajangersimasunut aalajangersimasuunngitsumulluunniit akuersissutaatillit meeqqamik nunami allamiumik qitornavissiartaarnissamik kissaateqarlutik oqarsimasut eqqarsaatigalugit Naalagaaffiup Sinniisaata qinnuteqartut ataasiakkaarlugit allaaserisat tunngavigalugit pissutsit qinnuteqartup atugai pillugit nalunaarusiaq nunani allani qitornavissiartaartarnermut oqartussaasut atugassaat suliarissavaa. Nalunaarusiaq taanna Naalagaaffiup Sinniisaata suliniaqatigiiffimmut meeqqamik ujarlertumut qinnuteqartup ilaaffigisaanut imaluunniit nunami allami qitornavissiartaarniarnermik ingerlatsinermi oqartussaasumut suliniaqatigiiffimmulluunniit nassiutissavaa. Angajoqqaat qitornavissiassamik naleqquttumik nassaarunneqarpata suliaq qitornavissiartaarniarnermut tunngasoq Naalagaaffiup Sinniisaata aallartissava, qinnuteqartut tamanna qinnutigippassuk.

Qitornavissiartaarnerup inatsiseqartitsinikkut sunniutai

Qitornavissiartaarnermi meeravissiartaartup qitornavissiartaarineqartullu akornanni inatsiseqartitsinermi pissutsit angajoqqaat taakkulu meeraviisa akornanni pissutsit assigisaat atuutilersarput, taamalu meeraq taassumalu kinguaavisut kingornussisussat qitornavissiartaartup taassumalu ilaqutaasa kingornussaassaannik kingornussisinnaalerlutillu taakkununnga kingornussisitsisinnaanngussallutik, soorlulusooq meeravissiaq qitornavissiartaartup nammineq meerarigaa. Qitornavissiartaarineqartup taassumalu ilaqutarisimasaasa akornanni inatsiseqartitsinermi pissutsit tamatumunnga peqatigitillugu atorunnaassapput.

Meerassamik qitornavissiartaarnermi qitornavissiartaarineqartoq katissimallutik aappariit siusinnerusukkulluunniit katissimallutik aappariissimasut eqqarsaatigalugit taakku ataatsimut meeraattut inatsiseqartitsinikkut inissisimalissaaq.

Qitornavissiartaarineqartup aqqa eqqarsaatigalugu inuit aqqi pillugit inatsimmi malittarisassat atuutissapput.

Qitornavissiartaarineqarneq kunnginngornissamut, nunaatilissuartut akimaninngornissamut, taakkua assigisaannik aningaasaatinilluunniit paarsassanngortitanik kingornussisunngornissamut pisinnaatitsinngilaq, taamatut kingornussineq inatsisikkut immikkut tunngavissalerneqarsimanngippat.

Nittartakkat nalunaarsorneqarfiannik akuersineq

Kisitsisinik katersuinissamut aamma qarasaasiamik atuisut nuannersumik misigisaqarnerulernissaannut qupperneq manna nittartakkat nalunaarsorneqarfiannut atortarpoq.

Nittartakkami ataani taaneqartumi nittartakkat nalunaarsorneqarfiat pillugu paasiniaagit:

Cookie politik