Meeravissiartaarneq

Meeravissiartaariaatsit assigiinngitsut

Meeraviaartaariaatsit assigiinngitsut pingasuupput: Meerassamik meeravissiartaarneq, ilaqutarisamik meeravissiartaarneq aamma allat meeraannik meeravissiartaarneq.

Meeravissiartaariaatsip sorliup pineqarnerata qinnuteqarnissarli sioqqullugu suussusilerneqarnissaa pingaartuuvoq, tassami meerassamik meeravissiartaarniarluni, ilaqutarisamik meeravissiartaarniarluni aamma allat meeraannik meeravissiartaarniarluni qinnuteqarnermi immersugassat assigiinngitsut atorneqartussaammata, qinnuteqarnermilu immersugassat taakku uppernarsaatinik assigiinngitsunik ilaqartillugit nassiunnneqartussaammata.

Qinnuteqartut Kalaallit Nunaanni najugaqarpata meeravissiartaarniarluni qinnuteqaat Naalagaaffiup Kalaallit Nunaanni Sinniisaanit aallaavittut suliarineqartussaavoq, meeravissiartaarniarlunilu qinnuteqaat tassunga tunniunneqartussaalluni.

Meeravissiartaarniarluni qinnuteqaat Kalaallit Nunaanni Nuup avataani najukkami politiitnut aamma tunniunneqarsinnaavoq, taakkulu immersugassanik il.il. pisariaqartunik peqartarput.

Meerassamik meeravissiartaarneq

Meerassamik meeravissiartaarnermi pineqarpoq qinnuteqartup katissimallugu aapparmi (nalunaarsorneqarsimasumilluunniit inooqammi) meeraanik meeravissiaanilluunniit meeravissiartaarnera.

Meerassamik meeravissiartaarnermi siusinnerusukkut katissimallugu aapparisap meeraanik meeravissiaanilluunniit aammattaaq pineqarsinnaavoq. Appariinnerli avinnikkut atorunnaarsitsinikkulluunniit atorunnaarsinneqarsimappat meerassamik aatsaat meeravissiartaartoqarsinnaavoq meeravissiartaariniarneqartoq nammineersinnaassuseqalersimappat.

Inuup katissimanngisaminik inooqateqartup inooqqammi meeraa meeravissiartaarisinnaanngilaa.

Meerassamik meeravissiartaarnerit ilisarnaatigaat meeqqap meeravissiartaarineqarnermi kingornatigut meeravissiartaartumit angajoqqaamillu meeravissiartaartumut katissimasumit katissimareersimasumilluunniit ataatsimoorullugu meerarisatut isigineqalertarnera.

Meerassamik meeravissiartaarniarluni qinnuteqaat immersugassaq una atorlugu tunniunneqassaaq. Qinnuteqaat uppernarsaatinik makkuninnga ilaqartinneqassaaq:

· qinnuteqartup inunngornermut/kuisinnermullu uppernarsaatitut allagartaa aamma inunngornermut atertaanermullu uppernarsaatitut allagartaa,

· qinnuteqartup atini allanngortissimappagit aqqit allanngortinnerinut uppernarsaatitut allagartaq,

· qinnuteqartup katinnermut uppernarsaatitut allagartaa,

· meeqqap inunngornermut kuisinnermullu uppernarsaatitut allagartaa aamma atertaarnermut uppernarsaatitut allagartaa,

· aqqit allanngortinneqarsimappata aqqit allanngortinnerinut uppernarsaatitut allagartaq,

· meeqqamut angajoqqaatut oqartussaassutsimik tigummiaqartuunermut uppernarsaat,

· meeqqamut akilersuisussanngortitsisoqarsimappat akilersuisussanngortitsinermut uppernarsaat,

· meeqqap sumi najugaqarnissamut akuerineqarneranut uppernarsaat, tamanna piumasaqaataappat,

· meeraq meeravissiartaarineqassasoq siusinnerusukkut akuersissuteqartoqarsimappat akuersissuteqartoqarsimaneranut uppernarsaat.

Uppernarsaatit nunanit allaneersut allaqqaarneqarneri assilineriluunniit uppernarsarneqarsimasut ilanngullugit nassiunneqassapput, akuerisaasumillu nutserneqarsimasumik ilaqartinneqassallutik, uppernarsaatit norskisut, svenskisut, finskisut, islandimiutit tuluttut tyskisulluunniit allanneqarrsimanngippata. Inunngornermut uppernarsaatit nunanit allaneersut tamarmik uppernarsaatinik ilaqutariinneq pillugu inatsiseqartitsinermut tunngasunik inatsisinik unioqqutitsisuujunnaarsitsisarneq naapertorlugu inatsisinik unioqqutitsisuujunnaarsinneqarsimanissaat tamatuma saniatigut piumasaqaataavoq.

Uppernarsaatit qulaani taaneqartut suliami pigineqarnissaat qinnuteqartup akisussaaffigaa.

Meerassamik meeravissiartaarniarnermik suliaq imatut ingerlagajuttarpoq:

Naalagaaffiup Kalaallit Nunaani Sinniisaata qinnuteqaat tiguppagu qinnuteqartoq meeravissiartaarneq pillugu oqaloqatigineqarnissaminut aggeqquneqassaaq. Qinnuteqartoq Kalaallit Nunaanni Nuup avataani najugaqarpat taanna meeravissiartaarneq pillugu oqaloqatigineqarnissaminut politiinit aggeqquneqassaaq.

Naalagaaffiup Kalaallit Nunaanni Sinniisaata angajoqqaatut oqartussaassusermik tigummiaqartoq (-tut) oqaloqatigineqarnissaanut tamatuma kingornatigut aggeqqussavaa (-vai), angajoqqaatullu oqartussaasusermik tigummiaqartoq (-tut) meeravissiartaarnerup akuersinerullu inatsiseqartitsinikkut sunniutai pillugit ilitsersorneqassalluni (-llutik), tassanilu meeravissiartaarnissamut akuersissut pissarsiariniarneqassalluni. Akuersineq allaganngorlugu tunniunneqassaaq, Naalagaaffiup Sinniisaanut, oqartussaasumut suliffeqarfimmulluunniit allamut social- og integrationsministerimit taamaaliornissamut akuerisaasumut nammineq ornigulluni. (Pineqartoq Nuup avataani najugaqarpat Naalagaaffiup Kalaallit Nunaanni Sinniisaata najukkami politiit qinnuigisinnaavai pineqartoq nammineq najuuttussatut aaqqullugu, akuersissutip tunniunneqarnissaa siunertaralugu. Pineqartoq Danmarkimi Savalimmiuniluunniit najugaqarpat najugaqarallarpalluunniit Naalagaaffiup Kalaallit Nunaanni Sinniisaata nalagaaffimmi ingerlatsivik Naalagaafiulluunniit Savalimmiuni Sinniisa qinnuigisinnaavaa pineqartoq nammineq najuuttussatut aaqqullugu, akuersissutip tunniunneqarnissaa siunertaralugu. Pineqartoq nunami allami najugaqarpat sivisunerusumilluunniit najugaqarallarpat Naalagaaffiup Kalaallit Nunaanni Sinniisaata Danmarkip nunami pineqartumi sinnissaa qinnuigisinnaavaa pineqartoq nammineq najuuttussatut aaqqullugu, akuersissutip tunniunneqarnissaa siunertaralugu.)

Angajoqqaat akuersissuteqarnissaat piumasaqataanngippat meeravissiartaarneq pillugu oqaaseqaateqartitsisoqassaaq. Oqaaseqaatip oqartussaasumut nammineq ornigulluni tunniunneqarnissaa aallaavittut pisariaqanngilaq. Ataatassarsiuussineq inaarlugu suliarineqarsimanngippat angajoqqaarlu akuersisinnissaa piumasaqaataanngitsoq tamatuma kingunerisaanik kinaassusersineqarsinnaanngippat aamma/imaluunniit sumiissusersineqarsinnaanngippat piffissaq suliamik suliarinninnermut atorneqartoq sivisunerulersinnaavoq.

Meeraq meeravissiartaariniarneqartoq 12-inik ukioqalereersimappat akuersissut meeraq pineqartoq akuersiseqqaarnagu nalunaarutigineqartariaqanngilaq, akuersinerup pissarsiariniarneqarnera meeqqamik ajoqusiissasoq naliliisoqarpat. Akuersineq Naalagaaffiup Sinniisaanut, oqartussaasumut suliffeqarfimmulluunniit allamut social- og integrationsministerimit taamaaliornissamut akuerisaasumut nammineq ornigulluni tunniunneqassaaq. Meeqqap akuersinnginnerani meeraq meeravissiartaarneq pillugu oqaloqatigineqassaaq, meerarlu meeravissiartaarnerup sunniutaanik paasitinneqassalluni. Meeraq 12-it inorlugit ukioqarpat meeqqap meeravissiartaarniarneq pillugu isumaa pillugu paasissutissat pigineqassapput, meeqqap inerisimassusiata suliamilu pissutsit tamanna ajornartinngippassuk.

Qinnuteqartoq meeqqamik meeravissiartaarnissaminut akuerineqarsinnaanersoq Naalagaaffiup Kalaallit Nunaanni Sinniissaa tamatuma kingornatigut aalajangiissaaq.

Meerassamik meeravissiartaassagaanni piumasaqaatit

Meeravissiartaartoqassappat tamatuma meeqqamut meeravissiartaariniarneqartumut iluaqusiisuunissaa tunngaviusumik piumasaqaataavoq.

Tamatuma saniatigut ilaatigut piumasaqaatit makku atuupput:

Inuit 25-nik ukioqalereersimasut kisimik meeravissiartaarnissamut akuerineqarsinnaapput. Pissutsit immikkut ittut tamanna ajornartinngippassuk inuk 18-inik ukiulik meeravissiartaarnissamut akuerineqarsinnaavoq.

Qinnuteqartup qinnuteqarnermi nalaani katissimallugu aappani sivikinnerpaamik ukiuni 21⁄2-ini inooqatigereersimassagaa aallaavittut piumasaqaataavoq.

Meeravissiartaartup meeqqallu ukiuisa ukiunik ikinnerpaamik 14-inik nikinganissaat aallaavittut piumasaqaataavoq.

Meerassaq 18-it inorlugit ukioqarpat qinnuteqartup meeqqamik ukiuni 21⁄2-ini najugaqateqarsimanissaa aallaavittut piumasaqaataavoq.

Meerassaq 18-it inorlugit ukioqaruni 18-inik ukioqalinnginnermini qinnuteqartumi ukiuni pingasuni najugaqarnissaminut aamma periarfissaqarsimassaaq.

Meerassaq 18-it sinnerlugit ukioqarpat qinnuteqartup meerassamik meeqqap 18-inik ukioqalernera sioqqullugu ukiuni pingasuni najugaqateqarsimanissaa piumasaqaataavoq.

Meeraq 18-it inorlugit ukiulik meeravissiartaarineqassappat angajaqqaat akuersisimanissaat piumasaqaataavoq. Angajoqqaat arlaat angajoqqaatut oqartussaassuseqartitaanngippat, tammarsimappat imaluunniit niaqulaarnini, eqqarsartaatsikkut amigartuunini taakkuluunniit assigisaat pissutigalugit isumatusaartumik iliuuseqarsinnaanngippat angajoqqaat aappaannaannit akuersissut kisimi piumasaqaataavoq. Angajoqaat akuersisussaanngippata taakku aalajangiisoqannginnerani oqaaseqaateqartinneqassapput, taamaaliorneq meeqqamut ajoqutaassanngitsoq imaluunniit suliaq taamaaliornikkut pisariaqanngitsumik kinguarsarneqassanngitsoq naliliisoqarpat.

Ilaqutarisamik meeravissiartaarneq

Ilaqutarisamik meeravissiartaarnerup ilisarnaatigaa qinnuteqartup meeqqallu meeravissiartaariniarneqartup ilaqutariinnikkut imminnut attuumassuteqarnerat. Meeraq qinnuteqartup ernutarissavaa, qatanngutigalugu illooraraluguluunniit.

Tamatuma saniatigut ilaqutarisamik meeravissiartaarnertut meeravissiartaartoqarsinnaavoq – qinnuteqartup meeqqallu ilaqutariinnikkut imminnut attuumassuteqarnerannut taarsiullugu – qinnuteqartoq meerarlu imaluunniit qinnuteqartoq meeqqallu angajoqqaavi allatut imminnut attuumassuteqarsimappata (pissutsit ilaqutariinnermut assingusut imaluunniit meerarsiamik meeravissiartaarneq).

Qinnuteqartup meeqqamut attuumassuteqartuunissaa piumasaqaataavoq. Taamaalilluni attuumasuteqarnermi tassani piffissami sivisunerusumi, ukiuni pingasuugajuttuni, qanimut attaveqatigiinneq pilersinneqarsimassaaq.

Ilaqutarisamik meeravissiartaarniarluni qinnuteqaat immersugassaq una atorlugu tunniunneqassaaq. Qinnuteqaat uppernarsaatinik makkuninnga ilaqartinneqassaaq:

Makku allaqqaarneqarneri kiisalu qallunaatuumut tuluttuumulluunniit akuerisaasumik nutserneqarneri qinnuteqaammut ilanngunneqassapput:

· qinnuteqartup inunngornermut kuisinnermullu uppernarsaatitut allagartaa/inun-ngornermut atertaarnermullu uppernarsaatitut allagartaa,

· qinnuteqartup katissimanemut uppernarsaatitut allagartaa,

· meeqqap aangajoqqaaviisa inunngornermut kuisinnermullu uppernarsaatitut allagartaat/ inunngornermut atertaarnermullu uppernarsaatitut allagartaat,

· meeqqamut angajoqqaatut oqartussaassuseqarnermut uppernarsaat,

· meeqqamut akilersuisussanngortitsisoqarsimappat kilersuisussanngortitsinermut uppernarsaat,

· meeqqap sumi najugaqarnissamut akuerineqarneranut uppernarsaat, tamanna piumasaqaataappat

· qinnuteqartup atini allanngortissimappagit aqqit allanngortinnerinut uppernarsaatitut allagartaq.

Uku assilineri ilanngullugit nassiunneqassapput:

· pas,

· sulinissamut najugaqarnissamullu akuersissut,

· qinnuteqartup ukiuni kingullerni marlunni isertitaasa ukiukkaartumik naatsorsorneqarneri, aamma

· paarsaqarnissamut akuersissuteqartoqarsimappat paarsaqarnissamut akuersissut.

Uppernarsaatit nunanit allaneersut allaqqaarneqarneri assilineqarneriluunniit akuerisaasut ilanngullugit nassiunneqassapput, taakkulu akuerisaasumik nutserneqarnerinik ilaqartinneqassallutik, uppernarsaatit taakku norskisut, svenskisut, finskisut, islandimiutit, tuluttut tyskisulluunniit allataanngippata. Inunngornermut uppernarsaatit nunanit allaneersut tamarmik uppernarsaatinik ilaqutariinneq pillugu inatsiseqartitsinermut tunngasunik inatsisinik unioqqutitsisuujunnaarsitsisarneq naapertorlugu inatsisinmik unioqqutitsisuujunnaarsinneqarsimanissaat tamatuma saniatigut piumasaqaataavoq.

Uppernarsaatit qulaani taaneqartut suliami pigineqarnissaat qinnuteqartup akisussaaffigaa.

Ilaqutarisamik meeravissiartaarniarnermik suliaq imatut ingerlagajuttarpoq:

Naalagaaffiup Kalaallit Nunaanni Sinniisaata qinnuteqaat tiguppagu qinnuteqartoq meeravissiartaarneq pillugu oqaloqatigineqarnissaminut aggeqquneqassaaq. Qinnuteqartoq Kalaallit Nunaanni Nuup avataani najugaqaruni meeraviaartaarneq pillugu oqaloqatigineqarnissaminut politiinit aggeqquneqassaaq.

Qinnuteqartup pinerluuteqarsimanera pillugu nalunaarsuiffik Naalagaaffiup Kalaallit Nunaanni Sinniisaata pissarsiariniassavaa, meerarlu 18-it inorlugit ukioqarpat kommunalbestyrelsip § 12 tunngavigalugu oqaaseqaataanik taaneqartartoq, tassa imaappoq qinnuteqartoq paarsaqarnissamut akuersissuteqartarneq pillugu malittarisassat tunngavigalugit meeqqamik paarsaqarnissamut piumasaqaatinik eqqortitsinersoq pillugu oqaaseqaat, pissarsiariniarneqassaaq.

Misissuinerit suut oqaaseqaammut tunngaviusimanersut pissutsinillu immikkut ittunik meeravissiartaarnerup meeqqamut iluaqutaanissaanik nalornissutiginnilersitsisunik piusoqarsimanersoq kommunalbestyrelsip tamatumunnga atatillugu paasissutissiissutigissavaa. Kommunip paasissutissat kommunalbestyrelsimit pigineqartut Naalagaaffiup Kalaallit Nunaanni Sinniisaanut ilanngullugit nassiutissavai.

Peqqissuseq pillugu paasissutissanik meeravissiartaarniarluni qinnuteqaat eqqarsarnartortaqarnersoq nalornilersitsisinnaasunik peqarpat suliaq Naalagaaffiup Kalaallit Nunaanni Sinniisaata Meeravissiartaartarneq pillugu Aalajangiisartunut (Adoptionsnævnet) saqqummiussinnaavaa.

Naalagaaffiup Kalaallit Nunaanni Sinniisaata angajoqqaatut oqartussaassusermik tigummiaqartoq (-tut) oqaloqatigineqarnissaanut tamatuma kingornatigut aggeqqussavaa (-vai), angajoqqaatullu oqartussaasusermik tigummiaqartoq (-tut) meeravissiartaarnerup akuersinerullu inatsiseqartitsinikkut sunniutai pillugit ilitsersorneqassalluni (-llutik), tassanilu meeravissiartaarnissamut akuersissut pissarsiariniarneqassalluni. Akuersineq allaganngorlugu tunniunneqassaaq, Naalagaaffiup Sinniisaanut, oqartussaasumut suliffeqarfimmulluunniit allamut social- og integrationsministerimit taamaaliornissamut akuerisaasumut nammineq ornigulluni. (Pineqartoq Nuup avataani najugaqarpat Naalagaaffiup Kalaallit Nunaanni Sinniisaata najukkami politiit qinnuigisinnaavai pineqartoq nammineq najuuttussatut aaqqullugu, akuersissutip tunniunneqarnissaa siunertaralugu. Pineqartoq Danmarkimi Savalimmiuniluunniit najugaqarpat najugaqarallarpalluunniit Naalagaaffiup Kalaallit Nunaanni Sinniisaata nalagaaffimmi ingerlatsivik Naalagaafiulluunniit Savalimmiuni Sinniisaa qinnuigisinnaavaa pineqartoq nammineq najuuttussatut aaqqullugu, akuersissutip tunniunneqarnissaa siunertaralugu. Pineqartoq nunami allami najugaqarpat sivisunerusumilluunniit najugaqarallarpat Naalagaaffiup Kalaallit Nunaanni Sinniisaata Danmarkip nunami pineqartumi sinnissaa qinnuigisinnaavaa pineqartoq nammineq najuuttussatut aaqqullugu, akuersissutip tunniunneqarnissaa siunertaralugu.)

Angajoqqaat akuersissuteqarnissaat piumasaqataanngippat meeravissiartaarneq pillugu oqaaseqaateqartitsisoqassaaq. Oqaaseqaatip oqartussaasumut nammineq ornigulluni tunniunneqarnissaa aallaavittut pisariaqanngilaq. Ataatassarsiuussineq inaarlugu suliarineqarsimanngippat angajoqqaarlu akuersisinnissaa piumasaqaataanngitsoq tamatuma kingunerisaanik kinaassusersineqarsinnaanngippat aamma/imaluunniit sumiissusersineqarsinnaanngippat piffissaq suliamik suliarinninnermut atorneqartoq sivisunerulersinnaavoq.

Meeraq meeravissiartaariniarneqartoq 12-inik ukioqalereersimappat akuersissut meeraq pineqartoq akuersiseqqaarnagu nalunaarutigineqartariaqanngilaq, akuersinerup pissarsiariniarneqarnera meeqqamik ajoqusiissasoq naliliisoqarpat. Akuersineq Naalagaaffiup Sinniisaanut, oqartussaasumut suliffeqarfimmulluunniit allamut social- og integrationsministerimit taamaaliornissamut akuerisaasumut nammineq ornigulluni tunniunneqassaaq. Meeqqap akuersinnginnerani meeraq meeravissiartaarneq pillugu oqaloqatigineqassaaq, meerarlu meeravissiartaarnerup sunniutaanik paasitinneqassalluni. Meeraq 12-it inorlugit ukioqarpat meeqqap meeravissiartaarniarneq pillugu isumaa pillugu paasissutissat pigineqassapput, meeqqap inerisimassusiata suliamilu pissutsit tamanna ajornartinngippassuk.

Qinnuteqartoq meeqqamik meeravissiartaarnissaminut akuerineqarsinnanersoq Naalagaaffiup Kalaallit Nunaanni Sinniissaa tamatuma kingornatigut aalajangiissaaq. Qinnuteqartup pinerluuteqarsimanera pillugu nalunaarsuiffik Naalagaaffiup Kalaallit Nunaata Sinniisaata aalajangiisoqanngitsiarnerani pissarsiariniaqqissavaa.

Ilaqutarisamik meeravissiartaarnissamut piumasaqaatit

Meeravissiartaartoqassappat tamatuma meeqqamut meeravissiartaariniarneqartumut iluaqusiisuunissaa tunngaviusumik piumasaqaataavoq.

Tamatuma saniatigut ilaatigut piumasaqaatit makku atuupput:

Qinnuteqartup meeqqallu imaluunniit qinnuteqartup katissimallugu aappaataa meeqqallu ilaqutariinnerat pillugu uppernarsaat saqqummiunneqassaaq, soorlu ilaqutaasut pineqartut inunngorsimanermut uppernarsaataannik saqqummiussinikkut.

Qinnuteqartoq katissimaguni katissimallugu aappani peqatigalugu meeravissiartaassapput, inuilli marluk ataatsimoorlutik meeravissiartaarumagunik katissimasuusariaqarput.

Inuit 25-nik ukioqalereersimasut kisimik meeravissiartaarnissamut akuerineqarsinnaapput. Pissutsit immikkut ittut tamanna ajornartinngippassuk inuk 18-inik ukiulik meeravissiartaarnissamut akuerineqarsinnaavoq.

Qinnuteqartup qinnuteqarnermi nalaani katissimallugu aappani sivikinnerpaamik ukiuni 21⁄2-ini inooqatigereersimassagaa aallaavittut piumasaqaataavoq.

Meeraq 18-inik ukioqalinnginnermini qinnuteqartumik taannalu katissimallugu aappaqarpat aapparisaanik ukiuni pingasuni najugaqatigeereersimassavai. Meeraq qinnuteqarnerup nalaani 18-inik ukioqalereersimappat meeraq 18-inik ukioqalinnginnermini qinnuteqartorlu ukiut pingasut missaanni aallaavittut najugaqatigeereersimassapput.

Qinnuteqartoq taannalu katissimallugu aappaqarpat aappaalu meeqqamit ikinnerpaamik ukiunik 14-inik angajulliussapput.

Allap meeraanik meeravissiartaarneq

Allap meeraanik meeravissiartaarnermi pineqartoq tassaavoq qinnuteqartup meeqqamik 18-it inorlugit ukiulimmik meeravissiartaarnera, meeravissiartaarnermilu qinnuteqartup meeravissiartaarsinnaasutut akuerineqarsimanissaa piumasaqaataalluni.

Pineqartoq tassaasinnaavoq meeqqamik qinnuteqartup ilisarisimariinngisaanik meeravissiartaarneq, taamatuttaarlu qinnuteqartup meeraq angajoqqaavilu ilisarisimasarisinnaallugit, attaveqatigiinneralli ilaqutarisamik meeravissiartaarnissamut piumasaqaatinik eqqortitsisuunani (soorlu meerarsiamik meeravissiartaarneq, tassanilu meeqqamik paarsaqarneq aallavittut ukiunit pingasunit sivikinnerusimassalluni.)

Meeraq qinnuteqartup ilisarisimariinngisaa meeravissiartaarineqassasoq qinnutigineqarpat qinnuteqartut meeqqamik pissarsiuunneqassapput. Meeqqamik nunami allamiumik pissarsiniarneq suliniaqatigiiffiit pissarsiniartarfiusut aqqutigalugit aallaavittut pissaaq. Meeravissiartaarniarlutik akuerisaasut meeqqamik Kalaallit Nunanni meeravissiassanngortinneqartumik pissarsissunneqarnerat Ilaqutariinnermut, Kultureqarnermut, Ilageeqarnermut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisoqarfik aqqutigalugu pissaaq, Naalagaaffiup Sinniisaa akuersisoqarnissaanik aalajangeereerpat.

Allap meeraanik meeravissiartaarnissaq qinnutigineqarpat tamatuma manna nassataraa, tassalu suliaq akuersissuteqarnermut tunngasoq aatsaat aallartinneqassasoq, tassanilu naliliisoqarluni qinnuteqartut meeravissiartaartussasut akuerineqarsinnaanersut. Suliaq akuersissuteqarnermut tunngasoq naammassillugu suliarineqareerpat suliaq meeravissiartaarniarnermut tunngasoq nalinginnaasoq aallartinneqassaaq, meeravissiartaarniarnermullu piumasaqaatit sinneri eqqortinneqarsimanersut tassani isummertoqassalluni.

Meeravissiartaarsinnaasutut akuerineqarneq

Allap meeraanik meeravissiartaarnissaq akuerineqassappat qinnuteqartup meeravissiartaarsinnaasutut akuerineqarsimanissaa akuersissutillu atorunnaarsinneqarsimannginnissaa piumasaqataapput. Naalagaaffiup Kalaallit Nunaanni Sinniisaa tassaavoq meeravissiartaarniartunik akuersissutiginnittartoq.

Meeqqamik aalajangersimasumik meeravissiartaartoqarnissaa akuersissutigineqarsinnaavoq (aalajangersimasumut akuersissut) imaluunniit Danmarkimi nunamiluunniit allami meeravissiartaarniarfik imaluunniit sulianiaqatigiiffik meeqqap aalajangersimasuunngitsup meeravissiartaarineqarnissaa siunnersuutigisinnaallugu (aalajangersimasuunngitsumut akuersissut).

Meeravissiartaarsinnaasutut akuerineqarneq piffissamit akuersiffiusumit ukiuni pingasuni atuuttarpoq. Qinnuteqartoq ukiut pingasut iluanni meeqqamik innersuunneqarsimanngippat akuersissutip atuuffia Naalagaaffiup Sinniisaata ukiunik marlunnik sivitsorsinnaavaa. Akuersissutip atuuffia tamatuma kingornatigut sivitsoqqinneqarsinnaanngilaq. Naalagaaffiup Kalaallit Nunaanni Sinniisaa Kalaallit Nunaanni Meeravissiartaartarneq pillugu Siunnersuisoqatigiit oqaaseqaateqarnerat tunngavigalugu aalajangiisinnaavoq meeravissiartaarsinnaasutut akuerineqarneq atorunnaartoq, meeravissiartaarsinnaasutut akuerineqassagaanni piumasaqaatit eqqortinneqarunnaarsimappata imaluunniit qinnuteqartoq meeravissiartaarsinnaanermut naleqqutinngitsutut isigineqalerpat. Qinnuteqartup pissutsit atukkami suliamut attuumassuteqartumik allannguuteqarnerat Naalagaaffiup Kalaallit Nunaanni Sinniisaanut nalunaarutigissallugu pisussaaffigaa.

Meeravissiartaarsinnaasutut akuersissummik qinnuteqaat immersugassaq una atorlugu tunniunneqassaaq. Uppernarsaatit makku qinnuteqaammut ilanngullugit nassiunneqassapput:

· inunngornermut kuisinnermullu uppernarsaatitut allagartat/inunngornermut atertaarnermullu uppernarsaatitut allagartat

· qinnuteqartoq katissimappat katissimanermut uppernarsaatitut allagartaq

· akileraartarnermut uppernarsaat akiitsoqarnermullu tunngasut pillugit uppernarsaat

· peqqissuseq pillugu uppernarsaatitut oqaaseqaat

· peqqissutsimut tunngasut pillugit uppernarsaat.

Qinnuteqaat aningaasaatit naatsorsorneqarnerannik aamma missingersuutinik immersugassamik ilaqartinneqartariaqarpoq. Taamaattut suliarinissaannut immersugassat linkitigut nassaarineqarsinnaapput.Peqqissuseq pillugu uppernarsaatitut oqaaseqaat (linki maliguk) qinnuteqartumit namminermit immersorneqassaaq. Peqqissutsimut tunngasut pillugit uppernarsaat nakorsamit suliarineqassaaq. Peqqissutsimut tungasut pillugit uppernarsaat qinnuteqaatip tunniunneqarnerani qaammatit pingasut sinnernagit pisoqaassuseqassaaq.

Uppernarsaatit taakkua tamarmik qinnuteqaatip tunniunneqarnerani pigineqarnissaat qinnuteqartup akisussaaffigaa.

Akuerineqassagaanni piumasaqaatit

Qinnuteqartoq katissimasoq meeravissiartaarsinnaasutut aallaavittut taamaallaat akuerineqarsinnaavoq katissimallugu aappaa meeravissiartaarsinnaasutut tamatumunnga peqatigitillugu akuerineqarsimappat.

Meeravissiartaarsinnaasutut akuerineqassagaanni qinnuteqartup ukiuisa qinnuteqarnerup nalaani meeqqap ukiui ukiunik 40-nik sinnersimassanngikkai piumasaqaataavoq. Ukioqqortussutsimulli piumasaqaat taanna saneqqunneqarsinnaavoq, pissutsit immikkut ittut atuuppata.

Meeravissiartaarsinnaasutut akuerineqassagaanni qinnuteqqartup timikkut tarnikkullu peqqissusiata meeravissiartaarnerup meeqqamut pitsaanerpaamik ingerlasinnaaneranut periarfissat ajornerulersissanngikkai piumasaqaataavoq.

Qinnuteqartoq meeqqamik perorsaanermut sinaakkutaasinnaasumik ineqassaaq.

Qinnuteqartoq aningaasaqarnikkut illersorneqarsinnaasunik atugaqassaaq.

Qinnuteqartoq pissutsit qinnuteqartup meeravissiartaarsinnaasutut piukkunnaataanik nalornissutiginnilersitsisut pissutigalugit pillarneqarsimasuussanngilaq/pineqaatissinneqarsimasuussanngilaq.

Katissimallutik aappaarit meeravissiartaarsinnaasutut aatsaat akuerineqarsinnaapput qinnuteqaatip tuniunneqarnerata nalaani sivikinnerpaamik ukiuni 21⁄2-ini inooqatigiissimagunik, pissutsillu immikkut ittut atuutinngippata.

Qinnuteqartoq kisimiilluni imaluunniit katissimasaminik aappaqaruni katissimallugu aappani peqatigalugu meeravissiaminik perortitsisinnaasutut aamma isigineqassaaq.

Naalagaaffiup Kalaallit Nunaanni Sinniissaa tassaavoq qinnuteqartoq meeravissiartaarsinnaasutut akuerineqarsinnaaneranik aalajangiisartoq. Suliaq naammattumik paasissutissartarlersorneqarsimappat, tassa imaappoq uppernarsaatit qinnuteqaammut ilanngullugit nassiunneqartussat tamarmik Naalagaaffiup Sinniisaanit tiguneqarpata, paasissutissat allat (ass. qinnuteqartup kommunianit) pissarsiarineqarpata qinnuteqartorlu oqaloqatigineqareerpat Naalagaaffiup Kalaallit Nunaanni Sinniisaata Kalaallit Nunaanni Meeravissiartaartarneq Siunnersuisoqatigiit oqaaseqaateqartissavai, qinnuteqartoq meeravissiartaarsinnaasutut akuerineqarsinnaanersoq Naalagaaffiup Sinniisaata aalajangiinerani atugassamik.

Naalagaaffiup Kalaallit Nunaanni Sinniisaa meeravissiartaarsinnaanermik akuersissuteqarneq pillugu aalajangiinermini Kalaallit Nunaanni Meeravissiartaartarneq pillugu Siunnersuisoqatigiit oqaaseqataannit qilersugaanngilaq.

Qinnuteqartut aalajangersimasumut akuersissutaatillit meeqqamik Kalaallit Nunaanni inunngorsimasumik meeravissiartaarniarlutik qinnuteqarsimasut eqqarsaatigalugit taakku akuerineqarpata Naalagaaffiup Kalaallit Nunaanni Sinniisaa suliamik meeravissiartaarnermut tunngasumik nammineq suliniuteqarnermigut aallartitsissaaq. Suliap meeravissiartaarniarnermut tunngasup ingerlanerani suliami iliuuserineqartut annertunerpaat tassaapput meeqqap angajoqqaavisa akuersissutaannik aamma/imaluunniit oqaaseqaataannik pissarsiniarneq, suliami pissutsit qanoq ittuunerat apeqqutaatillugu meeqqap akuersineranik pissarsiniarneq imaluunniit meeqqap meeravissiartaarniarnermut qanoq isumaqarneranik paasiniaaneq kiisalu Naalagaaffiup Sinniisaata akuersissuteqarnialivinngitsiarnerani pinerluuteqarsimaneq pillugu nalunaarsuiffimmik pissarsiniarneq.

Qinnuteqartut meeqqamut aalajangersimasuunngitsumut akuersissutaatillit meeqqamik Kalaallit Nunaanni inunngorsimasumik meeravissiartaarnissamik kissaateqarlutik oqarsimasut eqqarsaatigalugit Naalagaaffiup Sinniisaata suliami allagaatit Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussanut nassiutissavai. Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat meeqqamik meeravissianngortinneqartumik naleqquttumik nassaarpata suliaq meeravissiartaarniarnermut tunngasoq Naalagaaffiup Sinniisaata aallartissavaa, qinnuteqartut tamanna qinnutigippassuk.

Qinnuteqartut meeqqamut aalajangersimasunut aalajangersimasuunngitsumulluunniit akuersissutaatillit meeqqamik nunami allamiumik meeravissiartaarnissamik kissaateqarlutik oqarsimasut eqqarsaatigalugit Naalagaaffiup Sinniisaata qinnuteqartut ataasiakkaarlugit allaaserisat tunngavigalugit pissutsit qinnuteqartup atugai pillugit nalunaarusiaq nunani allani meeravissiartaartarnermut oqartussaasut atugassaat suliarissavaa. Nalunaarusiaq taanna Naalagaaffiup Sinniisaata suliniaqatigiiffimmut meeqqamik ujarlertumut qinnuteqartup ilaaffigisaanut imaluunniit nunami allami meeravissiartaarniarnermik ingerlatsinermi oqartussaasumut suliniaqatigiiffimmulluunniit nassiutissavaa. Angajoqqaat meeravissiassamik naleqquttumik nassaarunneqarpata suliaq meeravissiartaarniarnermut tunngasoq Naalagaaffiup Sinniisaata aallartissava, qinnuteqartut tamanna qinnutigippassuk.

Meeravissiartaarnerup inatsiseqartitsinikkut sunniutai

Meeravissiartaarnermi meeravissiartaartup meeravissiartaarineqartullu akornanni inatsiseqartitsinermi pissutsit angajoqqaat taakkulu meeraviisa akornanni pissutsit assigisaat atuutilersarput, taamalu meeraq taassumalu kinguaavisut kingornussisussat meeravissiartaartup taassumalu ilaqutaasa kingornussaassaannik kingornussisinnaalerlutillu taakkununnga kingornussisitsisinnaanngussallutik, soorlulusooq meeravissiaq meeravissiartaartup nammineq meerarigaa. Meeravissiartaarineqartup taassumalu ilaqutarisimasaasa akornanni inatsiseqartitsinermi pissutsit tamatumunnga peqatigitillugu atorunnaassapput.

Meerassamik meeravissiartaarnermi meeravissiartaarineqartoq katissimallutik aappariit siusinnerusukkulluunniit katissimallutik aappariissimasut eqqarsaatigalugit taakku ataatsimut meeraattut inatsiseqartitsinikkut inissisimalissaaq.

Meeravissiartaarineqartup aqqa eqqarsaatigalugu inuit aqqi pillugit inatsimmi malittarisassat atuutissapput.

Meeravissiartaarineqarneq kunnginngornissamut, nunaatilissuartut akimaninngornissamut, taakkua assigisaannik aningaasaatinilluunniit paarsassanngortitanik kingornussisunngornissamut pisinnaatitsinngilaq, taamatut kingornussineq inatsisikkut immikkut tunngavissalerneqarsimanngippat.

Nittartakkat nalunaarsorneqarfiannik akuersineq

Kisitsisinik katersuinissamut aamma qarasaasiamik atuisut nuannersumik misigisaqarnerulernissaannut qupperneq manna nittartakkat nalunaarsorneqarfiannut atortarpoq.

Nittartakkami ataani taaneqartumi nittartakkat nalunaarsorneqarfiat pillugu paasiniaagit:

Cookie politik